Seuraavissa kappaleissa kerron vuoden 2022 kuulumisia Oulun kaupunginvaltuustosta ja yhdyskuntalautakunnasta, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuustosta sekä puheenjohtajan pestistäni Oulun Vihreässä kunnallisjärjestössä ja muista luottamustoimistani. Pidin vauvani syntymän vuoksi luottamustoimista taukoa maaliskuusta elokuun alkupuolelle, mutta paljossa ehdin olla mukana tästäkin huolimatta. 

Luottamushenkilöiden vuosikertomukset ovat oivallinen tapa lisätä avoimuutta ja innostaa uusia toimijoita mukaan päätöksentekoon ja vaikuttamaan. Tämä on sarjassaan kolmas poliittinen vuosikertomukseni. Vuoden 2020 kertomuksen voit lukea täältä ja vuoden 2021 kertomuksen täältä.

Tänä vuonna eduskuntavaalit käydään jo alle kolmen kuukauden päästä. Olen näissä vaaleissa ainoastaan kannustusjoukoissa ja Oulun vaalipiirissä on onneksi huipputyyppejä ehdokkaana. Suosittelen lämpimästi lähtemään mukaan ehdokkaiden tukiryhmiin tai lahjoittamaan vihreille ehdokkaille, jos haluat vaikuttaa enemmän kuin äänestämällä!

Kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin kaupunkistrategia

Tammikuussa valtuusto päätti Oulu 2030 -strategiastaan. Vihreät olivat pääosin tyytyväisiä viranhaltijoiden valmistelemaan pohjaesitykseen, mutta valitettavasti kaupunginhallituksen enemmistö halusi jarruttaa ilmastoon ja kestävään liikkumiseen liittyviä kirjauksia. Viranhaltijaesityksenä oli saattaa Oulu hiilineutraaliksi jo vuonna 2030 ja kaupunginhallitus muutti sen vuoteen 2035. Kirjoitimme aiheesta Vihreän valtuustoryhmänä Kalevaan mielipidekirjoituksen

Uudistin kaupunginvaltuustossa alkuperäisestä viranhaltijapohjasta kolme kohtaa: 

  • sivulle 10 korvataan “Kestävien kulkutapojen osuutta vahvistetaan ja ideoidaan uusin keinoin.” uudeksi muotoiluksi “Kestävien kulkutapojen osuus on yli 50 % v.2030”
  • sivuille 10 ja 24 mittareihin lisätään “Kaupunkipyörät käytössä viimeistään asuntomessuvuonna 2025.” ja sivulle 24 lisätään tavoitetila 2025: Kaupunkipyörät käytössä (kyllä/ei)
  • sivulle 24 “Baanaverkon valmistuneet kilometrit 2021: 11 km tavoitetilakirjaus 2025 “rakennetaan erillisten päätösten mukaisesti” korvataan muotoilulla: “30 km”.

Valitettavasti hävisimme kaikki äänestykset valtuustossa. Kestäviä kulkutapoja siis vahvistetaan ja ideoidaan uusin keinoin (mitä tämä sitten ikinä tarkoittaakaan) ilman tavoitekirjausta, kaupunkipyöriä ei tule ja baanaverkolle ei ole konkreettista mittaria. Kaikki strategioiden parissa työskentelevät ymmärtävät, että mittarit ovat avain toteuman seurantaan ja nyt tavoitteita kestävien kulkutapojen osalta ei oikein ole. 

Kaupunkistrategiaan olisi tarvittu enemmän konkretiaa ilmastotoimiin riippumatta siitä onko vuosi 2030 vai 2035. Oululaisten ilmastopäästöistä kolmannes muodostuu tieliikenteessä, toinen kolmannes kaukolämmöstä ja loppu muusta energiankulutuksesta, jätehuollosta ja maataloudesta. Liikenne on nimenomaan se politiikan osa-alue, johon kaupunginvaltuusto voi vaikuttaa. 

Valtuusto keskusteli keskustakampuksesta

Helmikuun valtuustossa käsiteltiin Oulun yliopiston keskustakampuksen hankesuunnitelmaa. Hankesuunnitelma merkittiin tiedoksi ja päätöksen yhteyteen lisättiin toivomusponsi, jonka mukaan “Linnanmaata tulisi kehittää yliopiston pääkampuksena uuden Oulun yleiskaavan mukaisesti eikä kaupunginvaltuusto pidä kampuksen hajottamista kaupungin kannalta järkevänä”. Tämän pohjalta yhdyskuntalautakunta ja kaupunginhallitus eivät enää jatkaneet Raksilan suunnitteluvarausta Oulun yliopistolle, koska kaavahanke olisi kaatunut myöhemmin valtuustossa. 

En itse äänestänyt ponnen puolesta ja olin keskustakampushankkeen kannalla. Näen kaupungin roolin yliopiston suuntaan mahdollistajana, ja kaupungin olisi suotavaa toteuttaa niitä toiveita, joita yliopistolla on sijoittumisensa suhteen. Kaupunki ei voi suoraan vaikuttaa siihen, missä yliopisto sijaitsee, vaan se on yliopiston sisäinen asia. 

Yliopiston johto perusteli asiaa muun muassa taloudellisillä syillä. Jos säästöjä ei haeta tiloista, niin tämä on pois tutkimuksen ja opetuksen rahoituksesta. Nykytila ei ole käsittääkseni vaihtoehto. Oma pelkoni on se, että Linnanmaan tilojen luovuttaminen kiihtyy ilman, että moderneja ja tulevaisuuden opetukseen ja tutkimukseen käytettäviä tiloja rakennetaan tilalle. 

Olin toki yliopistoalumnina pettynyt siihen, miten yliopistoyhteisöä on asiassa osallistettiin. Kampuksen sijoittuminen on asiana edelleen auki, yliopiston kampusvisiotyö on käynnissä ja aiheesta järjestetään valtuustolle jälleen tänä vuonna seminaareja aiheesta. 

Syksyllä valtuustossa käsiteltiin talousarvio ja valittiin kaupunginjohtajaksi Määttä

Syksyllä valtuuston listalla oli totuttuun tapaan budjetin käsittely. Koska tuloveroprosentti oli päätetty jo syksyllä 2021 kahdeksi vuodeksi eteenpäin, tästä ei ollut poliittisia vääntöjä. Budjettineuvotteluissa vihreät koittivat nostaa varhaiskasvatuksen palkkaohjelmaa 1 miljoonan euroon sekä laskea yksityisen varhaiskasvatuksen osuutta. Molemmat esitykset olivat viranhaltijoiden sivistys- ja kulttuurilautakunnalle alunperin esitettyjä esityksiä. Hävisimme näistä käydyt äänestykset valtuustossa.  

Joulukuun valtuuston kokouksessa äänestettiin kaupunginjohtajan valinnasta nykyisen kaupunginjohtaja Päivi Laajalan ja valtioneuvoston kanslian strategiaosaston päällikkö Seppo Määtän väliltä. Määttä voitti suljetun lippuäänestyksen 34-33 eli ainoastaan yhden äänen erolla. Äänestin itse Päivi Laajalaa, koska hän olisi ansainnut jatkokauden ja hänellä oli haastattelujen perusteella parempi visio Oulun kehittämisestä pohjautuen nykyiseen kaupunkistrategiaan. Laajalan kaudella Oulu sai myös Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -statuksen ja valtakunnallista edunvalvontaa on vahvistettu. Vaikka äänestystulos harmittaa, niin toivon Seppo Määtälle onnea tehtävään. Pesti on vaativa ja vaatii runsaasti aikaa perehtymiseen. 

Yhdyskuntalautakunnassa käsiteltiin mm. Kastellin, Maunonkadun ja Heinäpään jalkapallostadionin kaavoja

Vuoden aikana käsiteltiin lukuisia kaavahankkeita. Lähes kaikki kaavat ovat menneet yksimielisesti eteenpäin muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. 

Kastellin liikekeskuksen kaavahanke sai osakseen lähes 500 lähiasukkaan vastustuksen. Lautakunta palautti kaavan valmisteluun kahdesti ja sen pohjalta rakennuksen massoittelua ja kerroskorkeutta Ranta-Kastellin tien puolelta oli madallettu kolmikerroksiseksi. Muutoin kerrostalot ovat nelikerroksisia. Pääasiallinen vastustuksen syy on se, että kerrostalojen rakentaminen ei sovi pientalovaltaiselle asuinalueelle ja se ei ota huomioon alueen erityispiirteitä. 

Minusta kaavaprosessin aikana suunnitelmaa oli viety asukkaiden toiveiden suuntaan ja havainnekuvat näyttivät jo melko hyviltä. Kaavan ulkoasua määrittävät kolmiomääräykset olivat kuitenkin hyvin yleispiirteisiä, ja tästä syystä olin kaavan hylkäyksen kannalla lautakunnassa. Kaava hyväksyttiin joulukuun valtuuston kokouksessa yksimielisesti, vaikkakin siitä käytettiin useampia kriittisiä puheenvuoroja. Toivon itse, että rakennuslupavaiheessa rakennusvalvonta pitää huoleen siitä, että alueen erityispiirteet tulevat huomioiduksi. 

Syksyllä lautakunnassa oli kahteen otteeseen käsittelyssä Kuusiluodon entisen kauppaoppilaitoksen kaavoitus (Maunonkatu 2). Martti Heikuran suunnittelema oppilaitos on sittemmin ollut Oulun yliopiston käytössä musiikkikasvatuksen opetustiloina ja kiinteistön omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy (SYK). Pohjois-Pohjanmaan museo ja paikalliset arkkitehdit ovat puoltaneet rakennuksen suojelua ja korjausrakentamista. Hankkeen toteuttajat näkevät puolestaan, että rakennusta ei ole teknillistaloudellisesti kannattavaa korjata asuinkäyttöön, ja muulle kuin asuinrakentamiselle ei heidän mukaansa ole kysyntää. Pidin museon lausuntoa sen verran painavana, että tein ehdotuksen syyskuussa siitä, että yhdyskuntalautakunta palauttaa kaavaehdotuksen valmisteluun ja uusi ehdotus laaditaan rakennuksen suojelun ja korjausrakentamisen lähtökohdista. Tämä esitys hävisi lautakunnassa äänin 8-3, ja joulukuun käsittelyssä en enää vastustanut kaavan etenemistä. Kaavaprosessin aikana havainnekuvat ovat muuttuneet positiiviseen suuntaan ja ulkoasultaan uudisrakennus mukailee osittain vanhaa Heikuran rakennusta. 

Heinäpään jalkapallostadionin kaavoitus eteni loppuvuonna yksimielisesti lautakunnasta kaupunginhallituksen ja valtuuston myöhemmin käsiteltäväksi. Vihreät olivat aiemmin vaatineet kaavoituksen asianmukaisia luontoselvityksien laatimista, joita edellytetään kaikissa kokoluokaltaan samankaltaisissa tai jopa pienemmissä kaavahankkeissa Oulussa. Olin myös mukana allekirjoittamassa valtuustoaloitetta, jossa olisi selvitetty vaihtoehtoiset sijaintipaikat Heinäpään jalkapallostadionille. Toki tämä työ olisi kannattanut tehdä ennen kuin suunnitteluvarausta stadionhankkeelle olisi edes myönnetty. Toinen syy, miksi allekirjoitin aloitteen oli se, että lautakunta voisi muutenkin keskustella kaavahankkeesta ja voisiko sitä muokata vielä asukkaiden ja alueen käyttäjien palautteen pohjalta parempaan suuntaan. Valtuustoaloite hylättiin lautakunnassa syksyllä. 

Jalkapallostadionkaavassa olisi voitu huomioida paremmin mm. juniorijalkapalloilun säilymisen edellytykset jättämällä enemmän pinta-alaa pelialueeksi autopysäköinnin sijaan. Lisäksi alueelle olisi voinut sovittaa myös nykyisen heittoalueen ja nykyisen hiihtoladun, jotta alue palvelisi myös muuta kuin jalkapallokäyttöä jatkossa. Olen tuonut näitä näkökulmia esiin lautakunnan taustakeskusteluista, mutta varsinaisia muutosesityksiä en ole aiheesta tehnyt, koska en ole saanut ajatuksilleni kannatusta. Siitä syystä lautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen sellaisenaan luontoselvitykset lisättynä. Asia tulee vielä valtuustokäsittelyyn alkuvuodesta 2023.

Muita nostoja yhdyskuntalautakunnasta: Haukiputaan urheilualue, Oulunsalorannan jakosopimus, Merijalinranta ja Hallituskatu

Loppuvuonna lautakunnassa käsiteltiin valtuustoaloitetta Haukiputaan Torpanmäen urheilualueen kaavoituksesta ja nykyisen Haukiputaan yleisurheilukentän paikan kaavoituksesta asuinrakentamiseen. Vihreät toivat asiassa esille sen, että nykyistä yleisurheilukenttää ei ole järkevää kaavoittaa ennen kuin korvaava sijainti ja sen kustannukset ovat tiedossa. Torpanmäkeen liittyy kustannuksiin ja ympäristöarvoihin liittyviä riskejä, jotka olisi syytä selvittää ennen tarkempia päätöksiä. Torpanmäen alueella on sulfaattimaata, jonka rakentamisella saattaa olla suuri heikentävä merkitys Kiiminkijoen tilaan valumavesien kautta. Aiheesta saatiin muotoiltua lautakunnassa yksimielinen kompromissi ja valtuustossa vuodelle 2024 varatut määrärahat eivät ole sidottuja Torpanmäkeen. Ymmärrykseni mukaan politiikot ovat sitoutuneet, että nykyisen urheilukentän huoltorakennukseen ja muuhun pieneen perusparannukset toteutetaan. Asia lopullisesti ratkeaa vuoden 2024 budjettikäsittelyssä syksyllä. 

Syksyllä lautakunnassa oli myös Oulunsalon Salorannan kiinteistön jakosopimus. Lautakunnassa Vihreät ja Vasemmistoliitto vastustivat jakosopimuksen hyväksymistä, koska sopimuksen tonttien arvonmuodostuksessa on toimittu kaupungin kannalta epäedullisesti ja jakosopimukseen Oulunsalosta oli myös kytketty Hartaanrannan kerrostalotontin rakennusoikeus Tuirasta. Tarkemmin aiheesta voi lukea lautakuntakollegani Esa Aallon blogista

Tuiran Merijalinrannan vuoden 2007 maankäyttösopimuksen jatkaminen oli jälleen kerran lautakunnan käsittelyssä. Tällä kertaa rakentamisajanjatkoa YIT Suomi Oy:lle myönnettiin 30.6.2024 asti, sillä ehdolla että Merijalin pääkonttorin suojelurakennukseen saadaan hyväksytty rakennuslupa rakennusvalvonnalta 28.2.2023 mennessä. Jos määräaikaa ei ole täytetty, niin maankäyttösopimus raukeaa. Tähän kompromissiin voinee olla tyytyväinen, mutta aika näyttää, saadaanko konttorirakennusta vieläkään kunnostettua. 

Vuoden aikana poliittinen keskustelu on käynyt kuumana kadunvarsipysäköinnistä. Hallituskadun katusuunnitelmassa kadunvarsipysäköinnin rooli muihin alueen käyttäjiin nähden korostui. Kesäkuussa hyväksytyn katusuunnitelman myötä mm. Hallituskadun punaiset pyöräkaistat tulevat poistumaan. Hyvää suunnitelmassa on Rautatiekadun ylittävä pyöräliikenne ja jalankulku menee kadun alta. Suunnitelman heikkoutena on se, että jos ja kun ajoradalla pyöräilyä ei pysäköinnin takia mielletä turvalliseksi, pyöräillään Hallituskadulla jatkossa jalkakäytävillä. 

Näiden poimintojen lisäksi lautakunnassa on ollut käsittelyssä paljon muitakin asioita (yhteensä 722 päätöstä), ja näiden lisäksi olemme meille on pidetty lukuisia infoja tai seminaareja mm. asuntomessuista, ympäristöohjelman päivityksestä, viherkertoimesta ja liikenteen yleissuunnitelmasta. 

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuusto

Tammikuussa 2022 käytiin ensimmäiset hyvinvointialuevaalit, joissa minut valittiin varavaltuutetuksi. En äitiysvapaan ja vanhempainvapaan vuoksi ehtinyt osallistumaan juurikaan hyvinvointialueen työskentelyyn. Osallistuin vain neljään seminaariin ja yhteen kokoukseen. 

Kuulumisia aluevaltuustosta voi lukea tästä Susa Vikeväkorvan ensimmäiseen talousarvioon liittyvästä ryhmäpuheesta.

Oulun Vihreä Kunnallisjärjestö & muut luottamustoimet

Oulun Vihreän Kunnallisjärjestössä laadimme tilinpäätöksen kuntavaalivuodesta 2021, olimme tukemassa vihreiden aluevaaliehdokkaiden näkyvyyttä yhteismainoksin ja resurssoimme rahoja työntekijöiden rekrytointiin, toimiston siivouspalvelun käyttöönottoon sekä tulevaan remonttiin. 

Saimme yhdessä Oulun vaalipiirin vihreiden ja Vihreän aluevaltuuston kanssa toiminnanjohtajan lisäksi perustettua puolipäiväisen tapahtuma- ja viestintäsuunnittelijan pestin. Resurssien lisäys on näkynyt toiminnassa jo selvästi ammattimaisesti järjestettyjen kansanedustajavierailujen muodossa. Työntekijöidemme yhteystiedot löytyvät täältä

Osallistuin Vihreiden puoluevaltuuston varajäsenenä kahteen puoluevaltuuston kokoukseen: syyskuussa Kuopiossa ja marraskuussa Helsingissä. Syyskuussa hyväksyttiin uusi liikennepoliittinen ohjelma ja maaseutu- ja aluepoliittinen ohjelma. Marraskuussa hyväksyttiin uusi maahanmuuttopoliittinen ohjelma ja päivitettiin maatalousohjelma. Puoluevaltuustossa on myös valmistauduttu tuleviin eduskuntavaaleihin, kerrattu hallituskauden onnistumisia ja puhuttu ajankohtaisista poliittisista asioista. 

Oulun Osuuspankin hallintoneuvostossa tilinpäätöksien ja hallitusvalintojen lisäksi seurasimme kolmen pankin fuusioitumispäätöksen valmistelua. Syyskuussa Oulun Osuuspankin, Pohjolan Osuuspankin ja Tornion Osuuspankin edustajistot päättivät yhdistyä uudeksi Pohjolan Osuuspankiksi. Pankin yhteinen toiminta alkaa 1.5.2023.

Vihreän valtuustoryhmän aloitteet vuonna 2022:

28.2.2022 Oulun kaupungin on käynnistettävä omistajaohjaustoimet, joiden tavoitteena on Fennovoiman ydinvoimalahankkeen keskeyttäminen
4.4.2022 Varhaiskasvatuksen laatu ja henkilöstön hyvinvointi turvattava
25.4.2022 Hintojen määräaikainen laskeminen Oulun seudun joukkoliikenteessä
12.9.2022 Kuntalaisille neuvontaa energian säästämiseen
10.10.2022 Vegaaniruokaa kouluihin ja päiväkoteihin