Osallistuin viime tiistaina 28.3. Oulun Nuorten Valtuuston vaalipaneeliin, jossa pääsin vastaamaan kysymyksiin lasten ja nuorten Oulusta. Tässä kirjoituksessa lisää ajatuksiani, miten Oulu voi olla parempi lasten ja nuorten kaupunki. Oulu on nuori kaupunki, keski-iältään alle 38-vuotias, ja sen tulee näkyä myös päätöksenteossa ja päättäjissä.

Koulutuksella rakennetaan tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa

Perheen varallisuudesta ja koulutustaustasta johtuvia eroja voidaan tasata parhaiten laadukkaan varhaiskasvatuksen avulla. Laadukkuus tarkoittaa riittävästi mitoitettua ja koulutettua henkilökuntaa. Oulussa voitaisiiin asteittain siirtyä kohti maksutonta varhaiskasvatusta, jota olisi tarjolla 20 tuntia viikossa. Asteittainen siirtyminen tarkoittaa sitä, että maksuttomuus ulotetaan ensin kaupungin laajuisesti 6-vuotiaisiin ja sen jälkeen 5-vuotiaisiin ja niin edelleen.

Laadukas varhaiskasvatus on etenkin lapsen etu. Seuraavalla valtuustokaudella tulee palauttaa oikeus subjektiiviseen päivähoitoon sitä haluaville. Näin voimme parantaa myös naisten työmarkkina-asemaa, joilla on miehiä useammin määräaikaisia työsuhteita. Näin jokainen vanhempi, joka ei ole juuri sillä hetkellä työelämässä, pystyisi keskittymään työnhakuun täysipäiväisesti.

Peruskoulu ja etenkin sen alimmat luokat tulee sijaita lähellä koteja turvallisen koulumatkan päässä. Tällä hetkellä koulumatkan kustannukset korvataan Oulussa, kun se on yli 5 kilometriä pitkä tai muuten vaarallinen kulkea. Uusien koulujen sijaintia tulee miettiä, kun uusia asuinalueita rakennetaan. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tulee sijaita hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä kotoa.

Lapset ja nuoret ovat ansainneet terveet ja turvalliset koulut. Jokainen homekoulu on korjattava, sillä emme voi enää riskeerata lasten ja nuorten tai opettajien terveyttä. OAJ:n barometrin mukaan yli kolmasosalla työpaikoista oli todettu terveydelle haitallinen sisäilmaongelma edellisen vuoden aikana. Investointi homekoulujen korjaamiseen maksaa itsensä takaisin vähentyneinä sairauspoissaoloina ja parempana hyvinvointina.

Olen ilmoittaunut mukaan OAJ:n opetuksen puolustajaksi.

Koulutus antaa hyvät eväät työelämään

Koulutus on paras tapa ehkäistä nuorten syrjäytymistä, sillä peruskoulun jälkeinen kouluttautuminen antaa paremmat edellytykset työllistyä. OECD:n Education at Glance tutkimuksen mukaan vuonna 2015 25-64-vuotiaista 14 prosenttia pelkän peruskoulun tutkinnon omaavista oli työttöminä. Vastaava luku toisen asteen koulutuksessa oli 8 prosenttia ja korkeakoulutetuissa alle 7 prosenttia. Jokaiselle peruskoulun päättävälle on jatkossakin tarjottava mahdollisuus toisen asteen koulutukseen.

Lukioiden ja ammattioppilaitosten opiskelijat tarvitsevat myös tukea ja ohjausta jatko-opintoja varten ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Korkeakoulut voisivat tarjota avoimia, maksuttomia lähi- tai verkko-opintoja toisen asteen opiskelijoille, jotta oma ala löytyisi nykyistä nopeammin ja välivuodet lukion ja ammattikoulun jälkeen vähenisivät. Esimerkiksi Turun yliopisto tarjoaa lukiolaisille mahdollisuuden osallistua yliopiston kursseille. Oulun yliopiston ylioppilaskunta ja Oulun yliopisto ovat puolestaan järjestäneet useana vuonna luentorallin, jossa lukiolaiset ovat voineet tutustua eri alojen kursseihin parin päivän aikana. Jatkossa myös Oulun kaupunki voi olla edistämässä tämän tyyppistä toimintaa.

Koulutus parantaa työllistymismahdollisuuksia. Tämän lisäksi Oulun tulee myös suoraan edistää nuorten työllistymismahdollisuuksia. Kesätyösetelimalli on toiminut Oulussa hyvin. Mallissa Oulun kaupunki tukee setelillä 15-17-vuotiaiden työllistymistä yrityksiin ja muihin työpaikkoihin kahden viikon ajaksi. Oulun tulee edistää korkeakouluopiskelijoiden kesätyö- ja harjoittelumahdollisuuksia alueen elinkeinoelämän kanssa.

Sekä allekirjoittanut lukiolaisten Kuntaremppa-teesit

Lapsilla ja nuorilla on vähintään yksi harrastus

Oulun kaupunki voi lisätä nuorten osallisuutta yhteiskunnassa mahdollistamalla jokaiselle nuorelle harrastustoimintaa. Harrastukset on hyvä tapa luoda kaverisuhteita, ja etenkin liikuntaharrastukset luovat hyvää pohjaa lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Harrastustoimintaa voidaan tukea urheiluseuroille ja yhdistyksille annetuin avustuksin sekä pitämään lasten ja nuorten harjoitusvuorot edullisina. Urheiluseuroille ja yhdistyksille voitaisiin myös antaa mahdollisuus järjestää iltapäivisin harrastustoimintaa kouluissa, jolloin varsinkaan nuoria lapsia ei tarvitsisi kuljettaa iltaisin harrastuksiin. Jokaisessa kunnassa tulee olla myös maksuttomia harrastus- ja hengailupaikkoja lapsille ja nuorille.

Olen allekirjoittanut Allianssin huoneentaulun.

Nuorten ääni paremmin esiin päätöksenteossa

Alle 18-vuotiaat eivät voi äänestää, mutta monet kunnissa tehtävät päätökset vaikuttavat heihin. Ennen kuin äänestysikää lasketaan 16-vuoteen, voisi Oulun Nuorten Valtuusto nimetä yhden yhteisen nuorten edustajan jokaiseen Oulun kaupungin lautakuntaan.

Nuorten ääntä saadaan enemmän esiin myös kysymällä nuorilta suoraan asioita. Kahvila Kitkerän kaltaiset esimerkit on hyvä suunta ja nuoria koskevan päätöksenteon yhteydessä tulisi käyttää myös nuorten näkökulmia nykyistä enemmän.

Nuoret voivat vaikuttaa myös omiin asioihinsa budjetoinnin kautta. Osallistavaa budjetointia on kokeiltu esimerkiksi Helsingissä.

Panostetaan ennaltaehkäiseviin palveluihin ja matalan kynnyksen palveluihin

Nuorisotyön tulee olla hyvin resurssoitua, ja tarvitsemme monialaista osaamista tarjoavia matalan kynnyksen palveluita nuorille. Toivon, että kukaan mielenterveysongelmien kanssa kamppaileva ei jää yksin vaan apua on saatavilla sitä tarvitseville. Meidän on rakennettava Oulua niin, että yksikään nuori ei syrjäydy – vaan että jokainen saa hyödylliset eväät omalle elämänpolulleen.