Ilmastonmuutos on aikamme isoin kysymys, joka meidän täytyy ratkaista. Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii tekoja niin globaalilla kuin paikallisellakin tasolla. Asetuin ehdolle kuntavaaleissa, jotta voin rakentaa ilmastoneutraalia Oulua. Kunnissa ilmastonmuutoksen torjuntaan voidaan vaikuttaa parantamalla energiatehokkuutta, panostamalla päästöttömiin energiamuotoihin, kaavoituksella, liikenneratkaisuilla ja julkisilla hankinnoilla. Päätöksenteossa tulee kääntää katseet ilmastovaikutusten arviointiin.

Energiatehokkuudella säästöjä ja vähemmän päästöjä

Energiankulutuksen vähentäminen ja päästöttömät energiavalinnat ovat keskeisin osa ilmastonmuutoksen torjuntaa, ja meidän tulee valita ilmaston kannalta parhaimmat ratkaisut. Energiankulutusta voidaan pienentää toteuttamalla parannuksia kuntien kiinteistöjen energiatehokkuuteen. Esimerkiksi Helsingin opiskelija-asuntosäätiö HOAS on onnistunut pienentämään kaukolämmön kulutustaan 70 prosenttia investoimalla poistoilmalämpöpumppuihin useissa kerrostalokiinteistöissään. Kun huomioi lämpöpumpun käytöstä johtuvat sähkönkulutuksen lisäyksen, jäi kokonaisenergiantarve alle puoleen alkuperäisestä.

Vantaan kaupungilla on kokemusta monista energiatehokkuuden parannuksista ESCO-konseptin avulla. ESCO-hankkeissa hyöty energiansäästöstä jaetaan asiakkaan ja toimittajayrityksen kesken. Kunnan riski hankkeissa on pieni, sillä investointi maksetaan, vasta kun energiansäästö on toteutunut.

Energiatehokkuutta voidaan parantaa myös älykkäillä energiaratkaisuilla, jotka tasoittavat energian kysyntähuippuja. Älykkäät järjestelmät pystyvät varastoimaan energiaa, kun sen tuottaminen on halpaa, ja varastoitua energiaa voidaan hyödyntää, kun energian kysyntä on korkeampaa. Lisäksi energiatehokkuutta voidaan edistää esimerkiksi hyödyntämällä lämmöntuotannossa teollisuuden hukkaenergiaa ja jätteitä tai ruokahävikkiä pienentämällä. Uudenlaisten palveluiden avulla voimme tarjota ylimääräistä ruokaa edulliseen hintaan sitä tarvitseville.

Kunnianhimoisia energiaratkaisuja

Mielestäni Oulun tulee lähteä edistämään rohkeasti muita päästöttömiä energiakokeiluja ja hakeutua seuraavan valtuustokauden aikana hiilineutraaliksi kunnaksi. Ensi töikseen Oulun tulee irtautua turpeen polttamisesta, koska turpeen jopa kivihiiltä korkeamman päästökertoimen vuoksi sen polttaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta entisestään. Oulussa ilmaston kannalta hyviä askeleita on jo otettu esimerkiksi panostamalla päästöttömään aurinkoenergiaan ja maalämpöön. Halpenevien teknologioiden vuoksi jokaiselle taloyhtiölle on jo nyt mahdollista asentaa aurinkopaneelit, hyödyntää tuottamaansa energiaa sekä myydä ylijäävää osuuttaan sähköverkkoon.

Seuraan innolla, miten Espoo on lähtenyt edistämään geotermistä lämmöntuotantoa suurlämpöpumpun muodossa. Geotermisen lämpöpumpun on arvioitu tuottavan 10 prosenttia kaupungin kaukolämmöntuotantotarpeesta ja jatkossa vielä huomattavasti enemmän. Suurilla lämpöpumpuilla voidaan optimoida lämmön ja sähkön yhteistuotantoa sekä monipuolistaa lämmöntuotantoa.

Tiiviimpi kaupunkirakenne ja päästötön liikenne

Kaavoitus ja yhdyskuntarakenne ovat kiinteä osa kunnallista päätöksentekoa ja kunnan kokonaispäästöihin vaikuttamista. Eheä ja tiivis kaupunkirakenne tuottaa merkittävästi vähemmän päästöjä kuin hajautunut. Suomessa liikenne muodostaa noin 20 prosenttia kasvihuonepäästöistä. Asutuksen, työpaikkojen ja kauppojen tulee sijaita mahdollisimman lyhyiden matkojen päässä toisistaan. Liikennesuunnittelussa paikasta A paikkaan B tulee päästä ensisijaisesti kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteen avulla. Tähän kunta voi ensisijaisesti vaikuttaa maankäytön ja kaavoituksen avulla.

Liikenteen kehittämisessä on tarkasteltava eri vaihtoehtojen ilmastovaikutukset ja mentävä kohti päästöttömiä ratkaisuja. Sähköautojen ja -bussien latausverkko tulee suunnitella osaksi kaupunkia.

Julkiset hankinnat ja ilmastovaikutusten arviointi

Kaupunki voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen myös julkisten hankintojen kautta. Voimme suosia vähäpäästöisiä valintoja ja edistää ilmastoneutraalia Oulua myös vertaamalla eri palveluntarjojien ilmastovaikutuksia. Esimerkiksi ravintolatoiminnan kilpailutuksessa voidaan miettiä, miten ruokahävikkiä voidaan pienentää ja asetetaanko ruokavaihtoehdoille päästörajat.

Suurimmissa Oulun kaupunkia koskettavissa päätöksissä on myös huomioitava päätöksen ilmastovaikutukset. Jo pelkästään se, että päätöksenteossa on kohta “ilmastovaikutusten arviointi”, fokusoi päätöksentekoa kohti ilmastoneutraalia kaupunkia.

Kunnilla on siis jo nyt paljon erilaisia keinoja taistella ilmastonmuutosta vastaan. Mielestäni Oulun tulee vahvana tutkimus- ja teknologiakaupunkina toimia suunnannäyttäjänä ilmastonmuutoksen torjunnassa.