Vaalikoneissa toistuvat muutamat samat kysymykset. Koostan tähän blogitekstiin, mitä ajattelen niistä. Lisäksi arvioin, mitkä ovat aluevaltuustojen mahdollisuudet päättää näistä asioista. 

Jokaisessa Pohjois-Pohjanmaan kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema: Jokseenkin eri mieltä

Perustelin Kalevan/Iltalehden vaalikoneessa näin: 

Seinien sijaan pitää tarkastella, miten sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan järjestää koko Pohjois-Pohjanmaan alueella laadukkaasti. Kaikkia palveluita ei voida järjestää kaikilla sosiaali- ja terveysasemilla, mutta hyvinvointia edistäviä pisteitä tulee olla jatkossakin laajasti eri puolilla maakuntaa. Isossa maakunnassa etäisyydet voivat olla pitkiä, ja jos palvelua ei ole lähellä saatavilla, tulee hyvinvointialueen järjestää kyydit palveluiden pariin tai tuotava palvelut lähelle esimerkiksi busseilla. Joissain tapauksissa naapurikunnan terveysasema voi olla myös lähempänä kuin oman kunnan alueella sijaitseva terveysasema, mikä helpottaa sote-uudistuksen jälkeen palveluihin pääsyä.”

Tällä vastauksella koitan sanoa sitä, että oikea-aikainen ja oikeanlainen hoito ovat minulle tärkeämpiä arvoja, kuin se, että jokaisessa kunnassa on oma terveysasema. Lähellä olevalla terveysasemalla ei tee mitään, jos vapaita aikoja ei ole saatavilla kohtuullisessa ajassa. Palveluverkkoa pitää voida kehittää sen mukaan, miten väestömäärät alueella kehittyvät. 

Aluevaltuustot voivat vaikuttaa päätöksenteossaan palveluverkkoon. Uskon, että ainakin alkuun Pohjois-Pohjanmaan palveluverkko pysyy hyvin samankaltaisena kuin tälläkin hetkellä. 

Eduskunnan pitäisi säätää laki, jolla hyvinvointialueet saisivat verotusoikeuden: Jokseenkin samaa mieltä

Perustelin Helsingin Sanomien vaalikoneeseen näin: 

“Verotusoikeus antaa hyvinvointialueen päättäjille enemmän valtaa ja vastuuta alueellisten palveluiden toteuttamiseksi ja se kannustaa kehittämään palveluita kustannustehokkaammiksi ja vaikuttavimmiksi. Hyvinvointialueveron haittana voi olla alueiden eriytyminen verotuksessa ja terveydessä eli siellä missä ihmiset ovat terveempiä veroja maksetaan vähemmän ja veroasteet nousevat siellä missä sairastetaan enemmän. Tästä syystä tarvitaan alueiden välistä valtionosuuksien tasausjärjestelmää.”

Aluevaltuustot eivät päätä verotusoikeudesta, vaan siitä päättää eduskunta. Vihreät kannattavat aluevaaliohjelmassaan verotusoikeutta hyvinvointialueille. Uskon, että hyvinvointialueet pystyvät järjestämään palvelunsa joko valtionrahoituksella tai vero-oikeudella. Vero-oikeuden näen kuitenkin näistä aavistuksen verran parempana vaihtoehtona. 

Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto: Jokseenkin samaa mieltä

Perustelin Helsingin Sanomien vaalikoneeseen näin:

“Suurinta osaa säästöistä ei voida tehdä, ellei julkisten palveluiden tasoa haluta leikata. Tästä syystä kannatan ensisijaisesti rakenteellisia uudistuksia eli mahdollisia toimipisteiden lakkautuksia sekä veronkorotuksia. Kaikkien uudistuksien kohdalla vaikutukset kuntalaisten hyvinvointiin tulee punnita tarkoin ennen päätöksiä.”

Aluevaltuustot eivät päätä verotuksesta. Ilman verotusoikeudetta aluevaltuustot voivat ainoastaan vaikuttaa menoihin joko tekemällä uudistuksia rakenteisiin tai toimintapoihin tai leikkaamalla ei-lakisääteisistä palveluista. 

Sote-uudistuksen ei pitäisi kasvattaa julkisia menoja: Jokseenkin samaa mieltä

Perustelin Kalevan/Iltalehden vaalikoneeseen näin: 

“Sote-uudistuksen lähtökohtana on, että muutos tehtäisiin kustannusneutraalisti. Meillä on kuitenkin väestö, joka vanhenee ja sitä kautta myös hoitotarpeet lisääntyvät. Onkin siis väistämätöntä, että sosiaali- ja terveysmenot tulevat kasvamaan. Kokonaisveroasteen kehitystä tulee sote-uudistuksen myötä tarkkailla. Valtion talouteen pitää koittaa kohdentaa muita leikkausesityksiä, jotta sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus ei vaarannu. Kokonaisveroasteen lievä nousu on myös mielestäni siedettävä, jos sillä pystytään lisäämään ihmisten hyvinvointia ja kaventamaan terveyseroja.”

Aluevaltuustoilla on vain vähän vaikutusvaltaa asiassa. Emme voi väestökehitykselle ja sairastavuudelle juuri mitään. Hoitomuodot paranevat, väestö ikääntyy ja sairauksia on enemmän. Tämä on todella iso haaste jokaiselle puolueelle. Siksi en pidä mahdottomana verotuksen nostoakaan, jos vaihtoehtona olisi esimerkiksi koulutusleikkaukset. Veropohjaakin voidaan kasvattaa muutoin kuin tuloverotukseen puuttumalla. Esimerkiksi verottamalla varallisuutta, ympäristölle haitallista toimintaa ja puuttumalla yritysten verovälttelyyn. 

Hoitajille pitää maksaa lisää palkkaa, vaikka se johtaisi kulujen kasvamiseen: Täysin samaa mieltä

Perustelin Helsingin Sanomien vaalikoneeseen näin: 

“Palkan lisäksi työolosuhteisiin ja työn kuormittavuuteen pitää puuttua. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi hoitajamäärien lisäämistä. Ongelmaa ei ole kuitenkaan helppo ratkaista ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan yhteistyötä yli puoluerajojen. Tällä hetkellä hoitajien alan vaihtaminen muille aloille on jo hälyyttävää, joten työolosuhteiden ja palkkojen parantaminen on kiireellistä.”

Aluevaltuustot eivät pysty suoraan ratkaisemaan hoitajien tai muiden sote-alalla työskentelevien palkkausta. Palkoista päätetään työmarkkinaosapuolten kanssa, mutta toisaalta hyvinvointialueet edustavat työnanantajaa ja poliittiset päättäjät ohjaavat työnantajaa. Iso hyvinvointialueilla ratkaistava kysymys on palkkojen harmonisointi, mikä ei olekaan pieni tehtävä Pohjois-Pohjanmaalla, jossa työntekijöitä tulee olemaan n. 18000. Toivottavasti harmonisointi nostaa hyvinvointialueen pienempiä palkkoja ylöspäin. Ruotsissa ja Norjassa hoitajille maksetaan parempaa palkkaa kuin Suomessa. Hoitajien palkkaus on pitkälti arvostuskysymys, joka pitää ratkaista yhteiskunnassamme tavalla tai toisella.

Olen kerännyt kaikki linkit vaalikonevastauksiini Linktree-tililleni. Lue lisää täältä: www.lintkr.ee/ainokaisamanninen 

Minua voi äänestää aluevaaleissa Pohjois-Pohjanmaalla numerolla 490!

Aluevaalit 23.1.
Ennakkoäänestys kotimaassa 12.-18.1. ja ulkomailla 12.-15.1.
Vihreät ehdokkaat aluevaaleissa: www.vihreat.fi/ehdokkaat